JOS MYRSKYTTÄÄ, MYRSKYÄ!

Kaatunut kuusi/ odottaa Joulua ja/ parempaa vuotta?

"Minä elän", hän sanoi

Aleksis Kivi makasi sairasvuoteella, hoitaja luuli kuolleeksi, veti ikkunaverhot kiinni.

"Minä elän", Aleksis sanoi.

Eikä hän ole kuollut vieläkään, ainakaan suomalaisesta kirjallisuudesta.

Linkistä voi tutustua merkkipäivänä julkaistavaan kirjaan!

http://www.kustannushai.fi/valmiit.html#kirjastoauto

KOHTA HYPPÄÄN KIRJASTOAUTON KYYTIIN

Ote Joensuun pääkirjaston mainoksesta:

MIES JOKA OLI KIRJASTOAUTO (Kustannusosakeyhtiö HAI) on Pasi Hirvosen kahdeksas kirja. Se kertoo kuvitteellisesti Aleksis Kiven kahdeksannesta veljeksestä Alpista.

”Fantastisen huurtehinen kertomus”, kustantaja luonnehtii takakannessa. Edelleen: ”Tällä tarinalla on taatusti tekemistä totuuden kanssa”.

KIRJA julkistetaan pienimuotoisen kirjastoautoturneen merkeissä 10.10.2013. Pasi Hirvonen matkaa tuolloin kirjan kirjastoauton kyydissä ja lukee Aleksis Kiven runoutta teoksesta Sydämeni laulu.

”Kirjastoauto oli lapsuudessani maaseudulla tärkeä juttu ja viikon kohokohta. Enimmillään Suomessa oli 250 autoa, nyt niitä on sata vähemmän.”

”Toivottavasti kulttuurin merkitys palaa sille tasolle, jolla se on parhaimmillaan ollut maan historiassa. Mitä meillä olisi esimerkiksi ilman Aleksis Kiven pioneerityötä?”

”Monen mieleen on piirtynyt Aleksis Kivestä piirroskuva, jossa mies näyttää synkältä kuin sateinen syysyö. Ainakin MIES JOKA OLI KIRJASTOAUTO haluaa kunnioittaa Kiveä kirjailijana, jonka mielikuvitus osasi leikkiä kuin pieni poika ja jonka sanoista lähtee voimaa kuin jousipyssystä!”

Tervetuloa kyytiin :)

"Alkoholia ja alatuuheroa"

Kirjan vedos saapui, ja sitähän sitä lähi-illat tsekkaan. Takakansiteksti oli lähes maaginen.

SYYSKUU KOURAISEE

Varjo madaltuu / yöllä on pitkät sormet / kouraisee syyskuu.

T E R V E T U L O A S Y Y S K U U

Räkätin muuttokiireet säästivät pihlajan. Odottaa tilhiparvea?

Kirjailijat - käpykaartilaisia?

Samasta puusta pudonneet? Joku sentään uudeksi kasvaa!

Kirjastoautot kokoontuivat Joensuussa

OTA KIINNI JOS SAAT

Aamuinen vieras,

elämä edessä päin,

vauhtiin, vauhtia!

Kirjastoautojen kokoontumisajot!

Joen kaupungissa on valtakunnalliset kirjastoautonkuljettajien päivät viikonvaihteessa. Perjantaina 9. elokuuta 15 kirjastoautoa ympäri maan esittäytyy matkustajasatamassa. Samalla käynnistyy tulevan romaanin markkinointi. MIES JOKA OLI KIRJASTOAUTO (Hai 2013) julkistetaan Aleksis Kiven päivänä. Elokuuta!

Kuinka saisin rikki maamunan?

Ruohonleikkurikaan ei saanut näitä munia rikki :)

Siis:

Oi maamme kuplat
haluaako kukaan ne
edes puhkaista?

Niin surullisen tarinan mä voisin kertoa

Minulla on tapana, jos on aikaa, kävellä pihaa ympäri ja katsoa mitä sinne kuuluu.

Yhtenä  päivänä löysin nuoren oravan, joka vaikuttii tajuttomalta. Aamupäivällä oli rankka sadekuuro, liekö se pudottanut puusta, jossa orava kävi säännöllisesti joka päivä. Männystä siis. Tutkin oravaa, sen sydän näytti sykkivän. Ilma muuttui helteiseksi, mutta orava oli varjossa. Sydän sykki. Yritin varovasti lähestyä, liikkui vähän. Taju edelleen kankaalla. Jospa orava siitä vielä tokenisi!

Pari tuntia myöhemmin muurahaiset ja raatokärpäset kiinnostuivat suuresti oravasta. Yritti hätistää niitä pois, mutta voimat olivat menneet. Lopulta orava kiepsahti ympäri ja jäi makaamaan maahan. Sydän ei sykkinyt. Kaadoin varovasti vettä, mitään ei tapahtunut. Muutaman kymmenen minuutin kuluttua orava oli kankea. Järjestin hautajaiset ja illalla vielä muistotilaisuuden.

Nyt lienee jo taivaassa. Taivaalla on sitä paitsi lennellyt säännöllisesti haukka. Voi että kun kaartelee haukkamaisesti ja korkealla ja haukan katse etsii pienempiä eläimiä napattavaksi.

Ehkä orava säästyi haukalta. Tuli sade rankka, minkäs tuolle voi.

Tarina on erittäin tosi, ja herkkää ihmistä se kylmäsi jonkin aikaa. Omistuskirjoitus helpottanee:

ole iloinen
säästyit haukan katseen
kiihkolta, nuku

Hyvin, jopa erittäin huonosti

Otsikon sitaatti on eilisestä parin presidentin haastattelusta tulkattua. Aion käyttää sitä jatkossa tarvittaessa, kun joku kysyy: "kuinka voit".

Aamulla klo 6 ulkolämpömittari (varjossa) näytti 22 astetta. Sama mittari klo 11 varjossa 29 astetta. Voi iltapäivällä elohopea lentää taivaaseen, kun aurinko pääsee sen kimppuun. Kerran se meni täyteen 50 asteeseen jokunen vuosi sitten, tokkopa uudestaan onnistuu. Eihän tässä jaksa haikuakaan vääntää.

Piakkoin tulossa iloisia kirjauutisia!

J O O N I L M O J A E L E T T Y

ole salama
puhdista ilman hiki
vähän ohitse

HELTEESTÄ

Pinkki kuin porsas
otsalla suolavesi
niin onnellinen.

Järistyksistä

Kiehutko kuin maa
huudat tsunamin tapaan
vai vaikenetko.

Milloin silmät aukeavat ja puhutaan aidosti?

Koivu herännyt
haapa harkitsee vielä,
herääkö Suomi?

Luulin sitä lepakoksi

Vaahteranlehti
syöksyi tuulessa otsaan
mikä lepakko!

Kirjan raakile

Käsikirjoitus tulostui paperille asti.

Tyhjempi olo, mutta ei sentään takki auki vielä näillä säillä.

Raikkaanoloista kevään jatkoa!

Kevät, adagio

Hei, kuin sormesi
tulee kevät puseroon
silitä vähän.

Puolivälin krouvi

Romaanikäsikirjoitus on suurin piirtein puolivälissä. Tosin; mistäpä sitä voi tietää? Sitä vaan antaa tulla tekstiä, stilisointivaihe on sitten erikseen, yöpakkasten päätyttyä ja ties lumet ehtivät sulaa. Ei noilla näytä erityistä kiirettä olevan!

Jääpuikko roikkuu
räystäästä, nenä valuu
viimeistä päivää?

35 sivua

kirjaa valmiina.

*
etana liikkuu
ollapa härän sarvet!
eteni sentin
*

työ jatkuu...

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

P I L V I L A I V A A J A R E V O N T U L I A

Tulevasta kirjasta valmiina vasta 15 sivua. Hidasta on, mutta tulee se aikanaan.

Terveisiä A. Kiveltä samalla!

Uneksumisen nyt kertoo tahdon
Joka muistoistain ei pakene;
Vielä kosk se aatoksiin johtuu
Päädyn ihmeellisiin tunteisin.

Innokkaimmat linnut jo kevättä laulavat

Terve kevät, tyy
ti ti, lauloi ennen kuin
katosi tuiskuun.

Lahdatun ravintolan kylmempi päivä

Viime yönä J oli kadonnut lahdatun Jokelan seinältä.

Kadonnut kirjain
kuin nimetön novelli
kanneton kirja.